Aurinko paistaa kirkkaasti siniseltä taivaalta, ja Kauppatori vilisee väkeä.

The sun shines brightly from the blue sky, and the Market Square is bustling with people.

Mikko seisoo torimyyjän kojun vieressä ja hymyilee.

Mikko stands next to the market vendor’s stall and smiles.

Hän katselee ympärilleen, ja näkee yhtäkkiä tutut kasvot.

He looks around and suddenly sees a familiar face.

Se on Liisa.

It's Liisa.

"Mikko!

"Mikko!

Onko se todella sinä?"

Is that really you?"

Liisa huudahtaa ja juoksee hänen luokseen.

Liisa exclaims and runs towards him.

"Kyllä, se olen minä!

"Yes, it's me!

Liisa, en voi uskoa tätä!"

Liisa, I can't believe this!"

Mikko vastaa.

Mikko replies.

He halaavat toisiaan pitkään.

They hug each other for a long time.

He löytävät vapaan penkin torin laidalta ja istuutuvat.

They find a free bench at the edge of the square and sit down.

Liisa kertoo: "Muistatko, kun viimeksi näimme?

Liisa says, "Do you remember the last time we saw each other?

Siitä on ainakin kymmenen vuotta."

It's been at least ten years."

"Kyllä, muistan hyvin.

"Yes, I remember well.

Olin juuri muuttanut Helsinkiin ja sinä taas olit matkalla maailmalle," Mikko sanoo.

I had just moved to Helsinki, and you were on your way around the world," Mikko says.

Liisa nyökkää.

Liisa nods.

"Olen kiertänyt maailmaa, mutta mikään ei vedä vertoja takaisin Suomeen tulemiselle.

"I've traveled the world, but nothing compares to coming back to Finland.

Nyt olen taas täällä."

Now I'm here again."

"Minäkin olen kokenut paljon.

"I've also experienced a lot.

Olen nauttinut elämästäni täällä Helsingissä.

I've enjoyed my life here in Helsinki.

Tämä paikka, Kauppatori, tuo mieleeni niin monia muistoja," Mikko toteaa.

This place, the Market Square, brings back so many memories," Mikko remarks.

He jatkavat keskusteluaan iloisina.

They continue their conversation cheerfully.

Torilla on vilinää, mutta he ovat uppoutuneet keskusteluun.

The square is busy, but they are engrossed in their discussion.

Mikko kertoo uudesta työpaikastaan ja Liisa jakaa tarinoita seikkailuistaan ulkomailla.

Mikko talks about his new job, and Liisa shares stories of her adventures abroad.

He nauravat ja muistelevat vanhoja kouluaikoja.

They laugh and reminisce about their school days.

"Muistatko, kun eksyimme kouluretkenä Suomenlinnaan?"

"Do you remember when we got lost during the school trip to Suomenlinna?"

Mikko kysyy.

Mikko asks.

"Tietysti!

"Of course!

Se oli jännittävää ja pelottavaa yhtä aikaa.

It was exciting and scary at the same time.

Ja sinä löysit lopulta reitin takaisin!"

And you eventually found the way back!"

Liisa muistaa.

Liisa recalls.

Päivä kuluu nopeasti.

The day passes quickly.

He kävelevät torilla, juovat kahvia pienessä kahvilassa ja ihastelevat meren kauneutta.

They walk around the square, drink coffee at a small café, and admire the beauty of the sea.

He huomaavat, kuinka heistä on tullut vahvempia ja viisaampia vuosien varrella.

They notice how much they have grown stronger and wiser over the years.

Kun ilta alkaa hämärtää, Liisa katsoo Mikkoa hymyillen.

As evening begins to fall, Liisa looks at Mikko with a smile.

"Olen niin iloinen, että tapasimme tänään.

"I am so glad we met today.

Tämä päivä on ollut kuin aikamatka."

This day has been like a time travel."

"Niin minäkin, Liisa.

"Me too, Liisa.

Muistot ja ystävä ovat arvokkaita.

Memories and friends are precious.

Meidän on pidettävä yhteyttä tästä eteenpäin," Mikko sanoo.

We must stay in touch from now on," Mikko says.

He lupautuvat tapaamaan uudelleen pian.

They promise to meet again soon.

Kun he lähtevät eri suuntiin, he tietävät, että vanhat ystävyyssiteet ovat jälleen vahvistuneet.

As they go their separate ways, they know that their old friendship has been rekindled.

Kauppatori hiljenee vähitellen, mutta Mikon ja Liisan sydämissä sykkii lämpö ja ilo.

The Market Square gradually quiets down, but warmth and joy beat in Mikko and Liisa’s hearts.

Heidän tarinansa on saanut uuden alun.

Their story has found a new beginning.