Helsingissä on hiljainen kesäaamu.

In Helsinki, it is a quiet summer morning.

Aurinko nousee hitaasti, valaisemaan hylättyjen rakennusten seiniä.

The sun is rising slowly, illuminating the walls of abandoned buildings.

Mika, Elina ja Jari kulkevat varovasti kohti vanhaa pilvenpiirtäjää.

Mika, Elina, and Jari are cautiously moving towards an old skyscraper.

Tämä paikka on heidän kouluprojektinsa kohde.

This place is the subject of their school project.

Heidät on valittu kuvaamaan urbaania rappeutumista.

They have been chosen to depict urban decay.

"Elina, oletko valmis?" Mika kysyy hymyillen.

“Elina, are you ready?” Mika asks, smiling.

Hänellä on kamera kädessään.

He has a camera in his hand.

"Olen, mutta tämä paikka pelottaa minua," Elina vastaa.

“I am, but this place scares me,” Elina replies.

"Mitä pelättävää tässä on?" Jari nauraa rehvastelevasti.

“What’s there to be scared of?” Jari laughs boastfully.

"Tämä on vain vanha rakennus."

“It’s just an old building.”

Mika ja Elina vaihtavat katseita.

Mika and Elina exchange glances.

He tietävät, että Jari haluaa näyttää paremmalta kuin he.

They know that Jari wants to appear better than them.

Mika tietää myös, että tämä on hänen tilaisuutensa näyttää, mihin hän pystyy.

Mika also knows that this is his chance to show what he can do.

He astuvat sisään.

They step inside.

Ilma on kosteaa ja pölyistä.

The air is damp and dusty.

Askeleet kaikuvat tyhjässä käytävässä.

Their footsteps echo in the empty corridor.

Seinät ovat täynnä graffiteja ja lattialla on rikkinäistä lasia.

The walls are covered with graffiti, and there is broken glass on the floor.

"Varo, Elina," Mika sanoo, kun Elina melkein astuu ylösnousseen naulan päälle.

“Watch out, Elina,” Mika says as Elina nearly steps on a protruding nail.

"Kiitos, Mika," Elina hymyilee.

“Thank you, Mika,” Elina smiles.

Jari kulkee edellä, tutkien paikkoja.

Jari walks ahead, exploring the place.

Mika huomaa, että Jari suuntaa kohti rakennuksen ylimpiä kerroksia.

Mika notices that Jari is heading toward the upper floors of the building.

Hänellä on selvä tavoite mielessään.

He has a clear objective in mind.

"Meidän täytyy kiivetä ylöspäin," Jari sanoo itsevarmasti.

“We need to climb up,” Jari says confidently.

"Sieltä saamme parhaita kuvia."

“We’ll get the best photos from there.”

Mika tietää, että tämä on hänen mahdollisuutensa.

Mika knows this is his opportunity.

Hän katsoo Elinaa, joka näyttää huolestuneelta.

He looks at Elina, who appears worried.

"Oletko varma, että se on turvallista?" Elina kysyy.

“Are you sure it’s safe?” Elina asks.

"Meidän täytyy yrittää.

“We have to try.

Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus," Mika vastaa ja tarttuu Elinan käteen.

This is a unique opportunity,” Mika replies and takes Elina's hand.

He alkavat kiivetä portaita.

They start climbing the stairs.

Askel askeleelta, rappuset narisevat.

Step by step, the stairs creak.

Välillä he pysähtyvät kuuntelemaan.

Sometimes they pause to listen.

Yläkerroksessa on yhä hiljaista.

The upper floor remains quiet.

Päästyään ylimmälle kerrokselle, Jari etsii parhaan paikan kuvalle.

Upon reaching the top floor, Jari searches for the best spot for a photo.

Mika katsoo ympärilleen ja huomaa aukon seinässä, josta näkee ulos.

Mika looks around and notices a gap in the wall from which they can see out.

Auringonvalo tulvii sisään, valaisten pölyhiukkaset ilmassa.

Sunlight floods in, illuminating the dust particles in the air.

"Tämä on täydellistä," hän ajattelee.

“This is perfect,” he thinks.

Mika kohdistaa kameransa ja ottaa kuvan.

Mika focuses his camera and takes a picture.

Se on upea.

It is magnificent.

Yhtäkkiä kuuluu ääni.

Suddenly, there is a sound.

Rakennus tärähtää ja betonikappale putoaa heidän jalkojensa viereen.

The building shakes, and a piece of concrete falls by their feet.

"Varokaa!" Mika huutaa.

“Watch out!” Mika shouts.

Jari ja Mika katselevat ympärilleen.

Jari and Mika look around.

Rakennus on vaarallinen.

The building is dangerous.

He tietävät, että heidän täytyy poistua heti.

They know they must leave immediately.

"Seuraa minua," Jari sanoo, ja Mika tarttuu hänen käsivarteensa.

“Follow me,” Jari says, and Mika grabs his arm.

Yhdessä he auttavat toisiaan kiipeämään esteiden yli.

Together they help each other climb over obstacles.

Elina seuraa tiiviisti perässä.

Elina follows closely behind.

Yhteistyöllä he pääsevät turvallisesti ulos rakennuksesta.

Working together, they manage to safely exit the building.

Kun he ovat ulkona, he huokaisevat helpotuksesta.

Once outside, they sigh in relief.

Mika katsoo Jaria ja hymyilee.

Mika looks at Jari and smiles.

"Kiitos avusta," Mika sanoo.

“Thanks for the help,” Mika says.

"Kiitos sinulle," Jari vastaa.

“Thank you,” Jari replies.

Hän kääntyy Elinan puoleen.

He turns to Elina.

"Minun täytyy myöntää, että olen aina ihaillut sinua, Elina."

“I have to admit, I’ve always admired you, Elina.”

Elina punastuu ja hymyilee ujosti.

Elina blushes and smiles shyly.

"Kiitos, Jari."

“Thank you, Jari.”

He kävelevät takaisin koululle, yhteisen seikkailunsa jälkeen.

They walk back to school after their shared adventure.

Mika tajuaa, että kunnioitus ei tule kilpailusta, vaan yhteistyöstä.

Mika realizes that respect doesn’t come from competition, but from cooperation.

Ja Jari oppii arvostamaan toisten kykyjä.

And Jari learns to appreciate others’ abilities.

Kesän aurinko paistaa kirkkaasti heidän yllään, kun he jatkavat matkaansa.

The summer sun shines brightly above them as they continue their journey.

He ovat kokeneet paljon yhdessä ja oppineet tärkeitä asioita paitsi valokuvaamisesta, myös ystävyydestä.

They have experienced a lot together and learned important things, not only about photography but also about friendship.