Pikku pakkasen puraistessa poskia ja keltaisten lehtien leijaillessa maahan, Cafe Regatta oli täynnä ihmisiä.

When the little frost nipped their cheeks and yellow leaves drifted to the ground, Cafe Regatta was full of people.

Kaikki rakastivat kahvilan kodikasta tunnelmaa.

Everyone loved the cozy atmosphere of the café.

Ahti, Leena ja Ville istuivat puupöydän ääressä kahvilan edessä.

Ahti, Leena, and Ville sat at a wooden table in front of the café.

Heillä oli edessään höyryävät kahvikupit ja herkullisia pullia.

In front of them were steaming cups of coffee and delicious pastries.

Leenan posket punoittivat, ja hän nauroi nähdessään pienten kurpitsojen ja kummitusten koristelun kahvilassa.

Leena's cheeks were flushed, and she laughed when she saw the small pumpkins and ghost decorations in the café.

"Ahti, tiesitkö, että tämä kahvila on toiminut tässä jo vuosikymmenet?"

"Ahti, did you know that this café has been here for decades?"

Leena kysyi.

Leena asked.

"Totta kai, Regatta on yksi Helsingin vanhimpia puukahviloita," Ahti vastasi ylpeänä.

"Of course, Regatta is one of the oldest wooden cafés in Helsinki," Ahti replied proudly.

Hän halusi aina osoittaa tietävänsä paljon kaupungista.

He always wanted to show that he knew a lot about the city.

Ville katseli ympärilleen hermostuneesti.

Ville looked around nervously.

"Minusta tämä Halloween hässäkkä on turhaa.

"I think this Halloween fuss is unnecessary.

Minulla on liikaa opiskeltavaa," hän mutisi.

I have too much studying to do," he muttered.

Silloin puistossa lähellä kahvilaa alkoi tapahtua.

Then something started happening in the park near the café.

Ohitse käveli nainen, jolla oli pieni koira.

A woman walked by with a small dog.

Koira oli innoissaan, ja se singahti Ahtin suuntaan, kun se huomasi hänen kirkkaan punaisen kaulahuivin.

The dog was excited, and it darted toward Ahti when it noticed his bright red scarf.

Ennen kuin kukaan ehti tehdä mitään, Ahtin kaulahuivi oli sotkeutunut koiran talutushihnaan.

Before anyone could do anything, Ahti's scarf had tangled with the dog's leash.

"Nyt tilaa!

"Make way!

", huusi nainen epätoivoisesti samalla kun yritti pitää koiraa kurissa.

", shouted the woman desperately as she tried to keep the dog under control.

Seuraavassa hetkessä koko seurue oli mukana seikkailussa, kun koira nykäisi Ahtin mukaansa.

In the next moment, the entire group was caught up in the adventure as the dog pulled Ahti along.

Ahti yritti irrottaa huiviaan koiran hihnasta, mutta koira juoksi innoissaan ympäriinsä.

Ahti tried to untangle his scarf from the leash, but the dog ran around excitedly.

Ohikulkijat väistivät ja yksi heistä, komeasti noidaksi pukeutunut, horjahti ja kaatoi kahvinsa maahan.

Bystanders stepped aside, and one of them, dressed impressively as a witch, staggered and spilled their coffee on the ground.

Kauhun tunne levisi ympärille, mutta samalla tilanne oli niin absurdi, että ihmiset alkoivat nauraa.

A sense of panic spread, but the situation was so absurd that people began to laugh.

Lopulta Ahti sai otteen koirasta, mutta kompastui ja kaatui suoraan hiekkaan, kaataen oma kahvinsa päälleen.

Eventually, Ahti got hold of the dog, but he stumbled and fell straight into the sand, spilling his own coffee on himself.

Hänen Halloween-teemainen kurpitsalatte tahri kaulahuivin, tehden siitä epämääräisen oranssin.

His Halloween-themed pumpkin latte stained the scarf, turning it a vague orange.

Ahti makasi hetken maassa, nauraen omalle epäonnelleen.

Ahti lay on the ground for a moment, laughing at his own misfortune.

Leena ja Ville ryntäsivät hänen luokseen.

Leena and Ville rushed to him.

"Ahti, sinä olet meidät uusi sankari!

"Ahti, you're our new hero!"

", Leena nauroi ja auttoi hänet ylös.

Leena laughed and helped him up.

Villekin hymyili, vaikka hänen huolet opiskelusta olivat hetken vielä mielessä.

Ville smiled too, although his worries about studying were still in his mind for a moment.

Nainen, johon Ahti oli törmännyt, tuli heidän luokseen.

The woman Ahti had bumped into came over to them.

"Anteeksi koirani aiheuttama hässäkkä!

"Sorry for the mess my dog caused!

Suonette anteeksi, tarjoan kaikille kahvit!"

Please forgive me, let me treat everyone to coffee!"

hän sanoi.

she said.

Kohottaen uutta kuppiaan kohti ystäviään, Ahti hymyili.

Lifting his new cup towards his friends, Ahti smiled.

Hän oli oppinut jotakin tärkeää: aina ei voi hallita kaikkea, mutta usein pienet kommellukset tekevät hetkistä unohtumattomia.

He had learned something important: you can't always control everything, but often small mishaps make moments unforgettable.

Kahvilan iltapäivä täyttyi naurulla ja ystävällisyydellä, ja Helsinki teki taas yhden uuden muiston ystävyksille.

The afternoon at the café was filled with laughter and friendliness, and Helsinki created yet another new memory for the friends.