Vanha kyläkirjasto oli täynnä kirjoja, kuin suuri hiljainen maailma keskellä talvista Lumikylää.

The old village library was filled with books, like a vast quiet world in the middle of the wintery Lumikylä.

Eero astui sisään kirjastoon, jonka ikkunasta näkyi luminen toriaukio.

Eero stepped into the library, from whose window a snowy market square could be seen.

Ikkunalaudalla välkkyivät pienet jouluvalot, jotka toivat lämpöä kylmään iltapäivään.

On the windowsill, small Christmas lights flickered, bringing warmth to the cold afternoon.

Eero istui suuren lukupöydän ääreen.

Eero sat at the large reading table.

Hän tunsi vastuunsa painon.

He felt the weight of his responsibility.

Hänen oli aika saada perhe saman pöydän ääreen ja selvittää erimielisyydet.

It was time to get the family around the same table and resolve their disagreements.

Pian Senja astui sisään.

Soon, Senja entered.

Hänellä oli päällään villapaita, ja hänen silmänsä tuikkivat uteliaisuudesta.

She wore a wool sweater, and her eyes sparkled with curiosity.

Häntä oli jo pitkään painanut tunne, että häntä ei kuultu.

She had long felt that she wasn't being heard.

Viimeisenä saapui Aino, joka hymyili leveästi ja toivoi, että keskustelu sujuisi rauhallisesti.

Last to arrive was Aino, who smiled broadly and hoped that the discussion would proceed calmly.

"Meidän pitää keskustella," Eero aloitti vakaalla äänellä.

"We need to talk," Eero began in a steady voice.

"Meidän on selvittävä tästä, jotta voimme iloita uudesta vuodesta yhdessä."

"We need to sort this out so we can enjoy the new year together."

Aino nyökkäsi ja katsoi lohduttavasti molempia sisaruksia.

Aino nodded and looked reassuringly at both siblings.

"Minä haluan, että meidän joulu ja uusi vuosi ovat täynnä rauhaa ja iloa."

"I want our Christmas and New Year to be full of peace and joy."

Senja keskeytti varovasti.

Senja cautiously interrupted.

"Minä haluan suunnitella uusia asioita.

"I want to plan new things.

Juhlia uudella tavalla."

Celebrate in a new way."

Tilanne lämpeni, kun vanhat riidat nousivat esiin.

The situation heated up as old arguments resurfaced.

Joku muisti epäonnistuneen joulupuun koristelun ja toinen unohtuneen lahjalistan.

Someone remembered the failed Christmas tree decoration, and another recalled the forgotten gift list.

Eero huokaisi mutta tunsi, että oli aika puhua avoimesti ja rehellisesti.

Eero sighed but felt it was time to speak openly and honestly.

"Meidän pitäisi puhua siitä, mikä meitä oikeasti häiritsee," hän sanoi hiljaa.

"We should talk about what's really bothering us," he said quietly.

Sisarukset katsoivat toisiaan vakavasti.

The siblings looked at each other seriously.

Sitten, yksi kerrallaan, he alkoivat puhua.

Then, one by one, they began to speak.

Eero kertoi paineistaan, Senja jakoi luovia ideoita ja tuntemuksiaan yksinäisyydestä, ja Aino puhui sydämestään siitä, kuinka halusi jokaiselle hyvää joulumieltä.

Eero talked about his pressures, Senja shared her creative ideas and feelings of loneliness, and Aino spoke from her heart about how she wanted everyone to have a joyful Christmas spirit.

"Tämä keskustelu merkitsee minulle paljon," Eero sanoi lopulta.

"This conversation means a lot to me," Eero finally said.

"Löydetään tasapaino, jossa on muutosta mutta myös perinteitä."

"Let's find a balance that includes change but also tradition."

Senja hymyili, tuntien että hänen äänensä oli kuultu.

Senja smiled, feeling that she had finally been heard.

He sopivat, että uudenvuoden juhla olisi erilainen mutta sisältäisi myös vanhoja perinteitä, kuten piparien leipomista ja perinteisten joululaulujen laulamista.

They agreed that the New Year's celebration would be different but would also include old traditions like baking gingerbread cookies and singing traditional Christmas carols.

He päättivät laittaa valot ulos ja koristella kuusen yhdessä – jokainen uusi koristelu edusti uutta aloitusta.

They decided to put lights outside and decorate the tree together—each new decoration represented a new beginning.

Kun sisarukset nousivat kirjaston pöydästä, he tunsivat uudenlaista yhteyttä.

As the siblings rose from the library table, they felt a new kind of connection.

Ulkona lumisade jatkui leppoisasti, ja kylän valot kimaltelivat.

Outside, the snowfall continued gently, and the village lights twinkled.

Oli aika nauttia yhdessä sopua ja iloa.

It was time to enjoy harmony and joy together.

Eero katsoi sisariaan, sydämessään tyyneys.

Eero looked at his sisters, a calmness in his heart.

Hän oli oppinut olemaan avoimempi ja kohtasi tunteensa, ja Senja tunsi itsensä vihdoin kuulluksi.

He had learned to be more open and face his feelings, and Senja finally felt heard.

He kävelivät yhdessä kotiin, valmiina juhlimaan uutta vuotta käsi kädessä, yhtenä perheenä.

They walked home together, ready to celebrate the new year hand in hand, as one family.