Hengitän syvään kylmää talvi-ilmaa, kun astumme sisään lumiseen Helsingin kasvitieteelliseen puutarhaan.

I breathe in the cold winter air deeply as we step into the snow-covered Helsingin kasvitieteellinen puutarha (Helsinki Botanical Garden).

Katson ympärilleni.

I look around.

Kaikki on hiljaista, vain lumen peittämät puut ja käytävät näkyvät.

Everything is quiet, only the snow-covered trees and pathways are visible.

Vieressäni Oona nauraa iloisesti.

Beside me, Oona laughs happily.

Lauri kävelee rauhallisesti vierellämme, kädet syvällä taskuissaan.

Lauri walks calmly alongside us, his hands deep in his pockets.

Uusi vuosi on alkanut, mutta pääni on täynnä vanhoja ajatuksia.

The new year has begun, but my head is filled with old thoughts.

Mietin, miten voisin päättää itselleni uuden suunnan.

I wonder how I could decide on a new direction for myself.

Vuosi on ollut paikoillaan, ja haluan jotain uutta.

The year has been at a standstill, and I want something new.

En tiedä, mistä aloittaa.

I don't know where to start.

Katselen Oonaa, joka vaikuttaa energiseltä, mutta tiedän, että hänelläkin on ollut vaikeuksia.

I watch Oona, who seems energetic, but I know she has had her difficulties too.

Jokin häntä painaa.

Something is weighing on her.

Lauri puolestaan ammentaa iloa rutiineistaan, mutta kaipaa jotain enemmän.

Lauri, on the other hand, draws joy from his routines but longs for something more.

Ehkä minä en ole ainoa, joka etsii suuntaa.

Perhaps I’m not the only one searching for direction.

Pysähdymme lumiselle polulle.

We stop on a snowy path.

"Miten teidän uudenvuodenlupaukset?"

"How are your New Year's resolutions?"

Kysyn yllättäen.

I ask unexpectedly.

Oona kohottaa kulmiaan.

Oona raises her eyebrows.

Lauri hymyilee leveästi.

Lauri smiles broadly.

"Mietin... Pitäisikö minun todella tehdä suuria lupauksia?

"I'm thinking... Should I really make big promises?

Tuntuu, etten osaa pitää niitä," jatkan epäröiden.

It feels like I can't keep them," I continue hesitantly.

Oonassa on vieläkin se tuttu kipinä, mutta hän nyökkää ymmärtäväisesti.

There is still that familiar spark in Oona, but she nods understandingly.

Lauri raaputtaa leukaansa mietteliäänä.

Lauri scratches his chin thoughtfully.

Oona säteilee ja sanoo: "Virheet opettavat meitä.

Oona radiates and says, "Mistakes teach us.

Minä aion hyväksyä epäonnistumiset ja jatkaa eteenpäin."

I intend to embrace failures and keep moving forward."

Lauri lisää pehmeästi: "Minulle riittää pienet asiat.

Lauri adds softly, "For me, small things are enough.

Jokaisella päivällä on merkityksensä."

Every day has its significance."

Kävelemme eteenpäin.

We walk on.

Puhumme jokaisesta askeleesta ja päivästä.

We talk about every step and every day.

Ymmärrän, että minun ei tarvitse saavuttaa kaikkea kerralla.

I realize that I don't have to achieve everything at once.

Riittää, että otan pieniä askelia.

It's enough to take small steps.

Huomaan, että en ole yksin etsinnässäni.

I notice that I'm not alone in my search.

Katselen puutarhan kauneutta, lumella peitettyjä oksia, jotka säkenöivät himmeässä talviauringossa.

I look at the beauty of the garden, the branches covered with snow, sparkling in the dim winter sun.

Sydämessäni tunnen lämpöä.

I feel warmth in my heart.

Oona ja Lauri ovat minulle tärkeitä, ja heidän kanssaan voin löytää uudenlaisen suunnan, ilman paineita suurista tavoitteista.

Oona and Lauri are important to me, and with them, I can find a new direction without the pressure of big goals.

Päivän päättyessä tunnen, että jokin on muuttunut sisälläni.

As the day ends, I feel that something has changed inside me.

Päätän, että vuoden 2023 ei tarvitse olla täynnä suuria lupauksia.

I decide that the year 2023 doesn’t need to be filled with grand promises.

Voin oppia nauttimaan matkasta, eikä vain määränpäästä.

I can learn to enjoy the journey, not just the destination.

Lumisade hiljenee ympärillämme, ja olen toiveikkaampi kuin aikoihin.

The snowfall quiets around us, and I am more hopeful than I have been in a long time.